Teollisuuden suurhankkeet piristävät työmarkkinoita vuonna 2026

Maahanmuuttoviraston (Migri) kesäkuun lopussa 2026 julkaisemat tilastot osoittavat, että työperusteisten oleskelulupien hakemusmäärät ovat kääntyneet selvään kasvuun. Tammi–toukokuussa 2026 ensimmäisiä työperusteisia hakemuksia jätettiin runsaat 6 100, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2025. Hakemusmäärien kasvua selittävät erityisesti Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Kymenlaakson suuret teollisuus- ja laivanrakennushankkeet sekä datakeskusinvestoinnit, joihin on rekrytoitu ulkomaista työvoimaa. Kasvusta huolimatta Suomi on edelleen tilanteessa, jossa pitkän aikavälin väestökehitys vaatii huomattavasti enemmän pysyviä osaajia.

Työvoiman tarve on kriittinen pitkällä aikavälillä

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan Suomessa on vuoteen 2030 mennessä noin 130 000 työikäistä vähemmän kuin tällä hetkellä. Tämä tarkoittaa, että pelkästään kotimaisella työvoimalla ei pystytä turvaamaan julkisia palveluita, talouskasvua eikä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Erityisen vaikea tilanne on sosiaali- ja terveysalalla (sote), teknologia-aloilla sekä palvelusektorilla. Rekrytointiongelmat ja osaamisvajeet uhkaavat jo nyt monien yritysten elinvoimaa, minkä vuoksi kansainvälinen Talent Boost -ohjelma pyrkii kohdentamaan rekrytointeja erityisesti kohdemaihin kuten Intiaan, Brasiliaan, Vietnamiin ja Filippiineihin.

Pisteytysjärjestelmä ja kolmen kuukauden sääntö puhuttavat

Työperäinen maahanmuutto on kuitenkin tällä hetkellä merkittävien poliittisten uudistusten ja sääntelyn ristiaallokossa. Kesäkuussa 2026 julkaistiin työministeri Matias Marttisen tilaama selvitys, jossa arvioitiin mahdollisuuksia ottaa Suomessa käyttöön pisteisiin perustuva maahanmuuttojärjestelmä muiden verrokkimaiden tavoin. Samaan aikaan keskustelua hallitsee vuonna 2025 voimaan astunut tiukka kolmen tai kuuden kuukauden työttömyyssääntö. Sen mukaan työntekijän on löydettävä uusi työpaikka määräajassa työttömyyden alkamisesta, tai muuten oleskelulupa voidaan peruuttaa. Elinkeinoelämä ja asiantuntijat pelkäävät, että liian ankarat säännöt karkottavat huippuosaajat muihin maihin.

Kansalaiset mukaan suureen maahanmuuttokeskusteluun

Koska työperäinen maahanmuutto jakaa voimakkaasti suomalaisten mielipiteitä, aiheesta on käynnistetty poikkeuksellisen laaja kansalaiskeskustelu. Sitra käynnisti toukokuussa 2026 aina syyskuuhun saakka kestävät Kansalliset dialogit teemalla ”Työelämän huominen”, joissa kutsutaan laajasti eri väestöryhmiä, työnantajia ja Suomeen muuttaneita keskustelemaan työperäisestä maahanmuutosta. Tavoitteena on kerätä kansalaisten ja eri toimijoiden näkemykset yhteen ja luovuttaa ne keväällä 2027 päättäjien käyttöön tukemaan vaikeaa päätöksentekoa juuri ennen eduskuntavaaleja.

Kotoutuminen ja arkipäivän verkostot avainasemassa

Vaikka Suomi sijoittuu kansainvälisessä MIPEX-vertailussa korkealle toiselle sijalle maahanmuuttajien kotouttamispolitiikassa, käytännön arki tuo mukanaan haasteita. Ammattiliittojen TEK:n ja Insinööriliiton keväällä 2026 julkaisema kysely osoitti, että ulkomaalaisten asiantuntijoiden suurin este työmarkkinoille pääsyssä on edelleen puutteellinen suomen kielen taito sekä ammatillisten verkostojen puute. Asiantuntijat korostavatkin, että pelkät sujuvat lupaprosessit eivät riitä, vaan maahanmuuttajien kotiutumista on tuettava työpaikoilla aktiivisesti yhdistämällä kielikoulutusta ja verkostoitumista osaksi normaalia työarkea.

Siiri Mäkinen

Articles

Työvoimapula vs. Tiukat Säännöt: Miten Suomi Ratkaisee Väestökadon ja Maahanmuuton Yhtälön?