Suomen Nato-integraatio etenee jälleen askeleen, joka koskettaa maan vanhinta ja periaatteellisinta turvallisuuspoliittista lainsäädäntöä. Puolustusministeri Antti Häkkänen esitteli torstaina 5. maaliskuuta 2026 Valtioneuvoston linnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa hallituksen esityksen, jolla muutettaisiin sekä ydinenergialakia että rikoslakia vastaamaan Suomen asemaa Naton jäsenenä.
Miksi laki pitää muuttaa
Taustalla on lain ja todellisuuden välinen ristiriita. Suomen nykyinen ydinenergialaki on säädetty noin 40 vuotta sitten, aikana jolloin Suomi oli sotilaallisesti liittoutumaton maa. Nato-jäsenenä Suomeen kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ennaltaehkäistään kuitenkin nykyisin osana Naton pelotetta, joka viime kädessä perustuu ydinaseisiin. Puolustusministeriö katsoo, että tämä muutos sotilaspoliittisessa asemassa edellyttää myös kansallisen lainsäädännön päivittämistä.
Ei ydinaseita Suomen maaperälle
Häkkänen korosti tiedotustilaisuudessa, ettei esitetyssä muutoksessa ole kyse siitä, että Suomi tavoittelisi alueelleen ydinaseita tai että tällaista olisi Natossa suunnitteilla. Esityksen tarkoitus on sen sijaan vahvistaa Suomen kansallista sekä liittolaisten ja liittokunnan turvallisuutta, ja sen tavoitteena on parantaa ennaltaehkäisevää pelotetta sekä estää sotilaallisen voiman käyttö Suomea ja koko liittokuntaa vastaan. Ministeriö muistuttaa myös, että Suomi on sitoutunut useaan ydinaseita rajoittavaan ja kieltävään kansainväliseen sopimukseen, eikä ehdotetuilla muutoksilla olisi vaikutusta näistä sopimuksista johtuviin, Suomea sitoviin kieltoihin ja rajoituksiin.
Osa laajempaa lainsäädäntötyötä
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Nato-jäsenyys on vaatinut Suomen lainsäädännön päivittämistä. Liittymisen jälkeen Suomessa on jo tarkasteltu monilta osin esimerkiksi Puolustusvoimien tehtäviin sekä henkilöstöön liittyvää sääntelyä. Ydinenergialakia koskeva muutos kytkeytyy nimenomaan ydinpelotteen ymmärryksen syventymiseen Suomen Nato-jäsenyyden aikana sekä jatkuvasti muuttuvaan turvallisuustilanteeseen. Ministeriön mukaan ydinasepuolustukseen liittyvät tiedot kuuluvat korkeimman turvaluokituksen piiriin, mikä rajoittaa julkisesti kerrottavien yksityiskohtien määrää.
Turvallisuusympäristön muutos taustalla
Häkkänen sitoi lakimuutoksen laajempaan geopoliittiseen kehitykseen. Venäjä jatkaa hänen mukaansa jo yli neljä vuotta kestänyttä sotaansa Ukrainassa, ja viime aikoina on nähty myös kiihtyvää eskalaatiota Lähi-idässä. Tämän vuoksi Suomen on ministerin mukaan varauduttava ennakoivasti monenlaisiin kehityskulkuihin lähialueillaan ja maksimoitava oma turvallisuutensa — ja kriittisimmäksi tekijäksi hän nimesi Venäjän aiheuttaman pitkäaikaisen uhan.
Osa hallituksen kevään lainsäädäntöohjelmaa
Pääministeri Petteri Orpo viittasi helmikuun lopussa eduskunnalle antamassaan ilmoituksessa siihen, että hallitus päivittää tänä keväänä osin myös ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, ja että ajankohtaisselonteko antaa eduskunnalle tilaisuuden käydä syvällistä keskustelua turvallisuusympäristön muutoksista. Tämä turvallisuuspoliittinen kokonaisuus muodostaa kehyksen, johon ydinenergialain ja rikoslain muutosesityskin asettuu osana hallituksen työntäyteistä kevättä, joka sisältää lukuisia muitakin lakiesityksiä, kuten valmiuslain uudistamisen.
Miksi tämä jää pinnalle pitkäksi aikaa
Esitys on vasta lausuntokierroksella, mikä tarkoittaa, että varsinainen hallituksen esitys eduskunnalle, valiokuntakäsittely ja lopulta täysistuntoäänestykset venyvät kuukausien päähän. Aihe koskettaa lisäksi periaatteellista kysymystä Suomen suhteesta ydinaseisiin ensimmäistä kertaa Nato-jäsenyyden aikana, mikä todennäköisesti herättää keskustelua eduskuntapuolueiden välillä — erityisesti niiden keskuudessa, jotka ovat aiemmin korostaneet Suomen sitoutumista ydinaseriisuntaan. Samaan aikaan käynnissä oleva ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivitys pitää koko turvallisuuspoliittisen kokonaisuuden, ydinenergialaki mukaan lukien, eduskunnan ja julkisen keskustelun keskiössä läpi kevään ja todennäköisesti pitkälle syksyyn 2026.