Suomen puolustusministeriö on julkaissut vuoden 2026 talousarvioesityksen, joka merkitsee selvää suunnanmuutosta maan puolustusmateriaalihankinnoissa. Kahden uuden, yhteensä kuuden miljardin euron tilausvaltuuden myötä Maavoimien 2030-luvun materiaalihankkeet käynnistyvät etupainotteisesti — ja niiden vaikutukset näkyvät puolustusbudjetissa aina seuraavalle vuosikymmenelle asti.
Kaksi uutta tilausvaltuutta
Talousarvioesitys sisältää puolustusmateriaalihankintoihin kaksi uutta tilausvaltuutta. Suurempi niistä on neljän miljardin euron Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2026 -tilausvaltuus, jonka suurin kokonaisuus on Maavoimien liikkuvuus. Toinen on kahden miljardin euron Puolustusvoimien yhteisten asejärjestelmien kehittäminen 2026 -tilausvaltuus, jolla hankitaan ampumatarvikkeita. Tilausvaltuudet mahdollistavat hankintasopimuksien tekemisen jo vuonna 2026, mutta niiden maksatusmäärärahat ajoittuvat pääosin vasta vuosille 2029–2036.
Moninkertainen hyppäys kuluvaan vuoteen verrattuna
Uusi kuuden miljardin euron kokonaisuus moninkertaistaa kuluvan vuoden tilausvaltuuden, joka on ollut 0,4 miljardia euroa. Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston johtaja Janne Kuusela on kertonut, että hankinnat pyritään tekemään mahdollisimman suuressa määrin suomalaisilta yrityksiltä, mikä loisi kansantuloa ja työllisyyttä kotimaahan. Syiksi mittavaan panostukseen on mainittu sekä käynnissä olevat suurhankkeet, kuten F-35-hävittäjät ja Pohjanmaa-luokan sotalaivat, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan, jonka seurauksena Puolustusvoimien valmiutta on jouduttu nostamaan ja kriittistä materiaalia hankkimaan lisää.
Kohti Naton kolmen prosentin tavoitetta
Tilausvaltuuksien nostaminen ei ole irrallinen päätös, vaan osa pidempää linjaa: Suomen puolustusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen etenevät niiden myötä vuosikymmenen lopulla kohti Naton kolmen prosentin tavoitetta. Vuoden 2026 puolustusbudjetti on jo nyt noin 6,5 miljardia euroa, mikä vastaa yli 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta — selvästi yli Naton kahden prosentin vähimmäistavoitteen.
Mihin rahat käytetään
Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioesityksessä kohdennetaan puolustusmateriaalihankintoihin vuodelle 2026 yhteensä noin 1,5 miljardia euroa ja monitoimihävittäjien hankintaan 1,4 miljardia euroa, kun taas Puolustusvoimien toimintamenot ovat 2,6 miljardia euroa. Hallituksen keväällä 2025 tekemien linjausten mukaisesti Puolustusvoimat käynnistää etupainotteisesti Maavoimien 2030-luvun materiaalihankkeita, ja Ukrainalle annettavaa materiaali- ja koulutustukea varaudutaan jatkamaan myös ensi vuonna. Suomella on lisäksi mahdollisuus hakea miljardin euron lainaa EU:lta puolustusmenoihin, mutta päätöstä lainan hakemisesta ei ole vielä tehty.
Maavoimien vuosikymmen alkaa uudelleen
Puolustusministeri Antti Häkkänen on korostanut budjettiesityksen merkitystä tiellä kohti uutta puolustuspanostusten tasoa ja muistuttanut tulevien hankintojen laajemmasta yhteiskunnallisesta merkityksestä. Seuraavien vuosien aikana on tarkoitus saada valmiiksi ilma- ja meripuolustuksen strategiset hankkeet, ja samaan aikaan käynnistyy maavoimien massiivinen uudistaminen — kehityskulku, jota alan asiantuntijat ovat verranneet 1990-luvulla käyttöön otettuun käsitteeseen "Maavoimien vuosikymmen".
Miksi tämä jää pinnalle pitkäksi aikaa
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ajoittuvat pääosin vuosille 2029–2036, mikä tarkoittaa, että hankintojen yksityiskohdat, sopimuskumppanit ja konkreettiset kalustovalinnat selviävät vasta vähitellen tulevien vuosien aikana. Samaan aikaan eduskuntakäsittely jatkuu pitkälle syksyyn 2026, ja Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2026 -tilausvaltuuden täytäntöönpano — erityisesti Maavoimien liikkuvuushankkeet — tulee tuottamaan uutisia hankintapäätöksistä ja sopimuksista vielä vuosien ajan.